Vuonna 1993 pidin yhteisnäyttelyn ”Kolme toivomusta” opiskelutovereideni Leea Pienimäen ja Marja Blomqvistin kanssa Laura Korpikaivo-Tammisen käsityömuseossa, Lappeenrannassa.

”Kolme toivomusta” näyttelyn töissä aloin tehdä suuria kankaita, joiden pituus on vähintään 5 metriä. Halusin valmista kangasta olevan paljon, ja näyttävän metritavaralta, vaikka ne todellisuudessa ovat käsintehtyjä yksittäiskappaleita. Tämä ajatus metritavaramaisuudesta oli yksi näyttelymme perusajatuksia. Idea perustui paitsi kyllästymiseen pikku näytepaloihin, myös siihen, että näyttelytöidemme pohjamateriaalina oli pääsääntöisesti halpa, valkoinen lakanakangas. Halusimme tehdä mitättömästä metritavarasta upeaa, aikaa sietävää ja säilytetävää kangasta.

Painokangas mielletään usein kankaaksi, jossa on värillä painettu kuva. Vähemmän tunnettuja ovat painomenetelmät, joissa kuva syntyy kankaalle kangasmateriaalia syövyttämällä, polttamalla tai kutistamalla. Kuvan voi myös synnyttää poistamalla väriä tai painamalla kuva kankaalle materiaalilla, joka turpoaa 3-ulotteiseksi lämpökäsittelyllä. Minua on aina kiinnostanut rakentaminen ja purkaminen, se mistä asiat ovat syntyneet ja muodostuneet, ja tämän tyyppiset tekniikat sopivat hyvin ajatusmaailmaani.

”Kolme toivomusta” näyttelyn töissä leikittelin ja kokeilin näiden tekniikoiden ilmaisuvoimaa. Töiden myötä tulin huomaamaan millaisen uuden maailman olinkaan löytänyt. Minulle sisäistyi ajatus siitä, että työtavan sanelee työn sisältö, että on merkityksellistä, onko kuva kankaalle painettu värillä vai poltettu pois. Johtuen tekniikoiden luonteesta, opin myös uuden tavan ajatella kankaan tekemisestä. Opin etenemään askel askeleelta, välillä vahvistamaan kangasta, jotta saatoin taas jatkaa. Aloin kutsua syntyneitä kankaita prosessikankaiksi.

Näyttelytöideni aihemaailma oli järvi. Olin kuvannut kesällä Konneveden Mustalahdella sarjan diakuvia, joita käytin aiheinani. Monistin, käänsin ja kopioin kuvia ja muodostin niistä kuvioaiheita.

Näyttelyn jälkeen Suomen Kotiteollisuusmuseo Jyväskylästä osti ”Kauneus” työn kokoelmiinsa edustamaan 1990-lukua.

Näyttely kuljetetiin Saksaan Greifswaldiin ”Nordische Klang- pohjoismaisia nuoria taiteilijoita”-tapahtumaan keväällä 1994.

Kuva: ”Ilo”, materiaalina puuvilla-pellava. Tekniikoina reaktioväreillä värjäys, tikkaus ja turpopainatus.