Helsingin seurakuntayhtymä tilasi minulta kirkkotekstiilit restauroituun Pitäjänmäen kirkkoon.
Pitäjänmäen kirkko on valmistunut 1959. Sen on suunnitellut arkkitehdit Eija ja Olli Saijonmaa.
Restauroinnissa kirkko kunnostettiin alkuperäiseen asuunsa ja valmistui se juhannukseksi 2006. Restauroinnin suunnitteli arkkitehdit Kirsi Korhonen ja Mika Penttinen Oy.
Pitäjänmäen kirkkoon ei aikoinaan hankittu omia kirkkotekstiilejä. Kunnostuksen yhteydessä tilattiin ensimmäiset juuri tätä tilaa varten suunnitellut liturgiset tekstiilit, kaikissa väreissä.
Pitäjänmäen kirkon kirkkoherra Martti Pitkäsen kanssa käymässäni keskustelussa kävi ilmi, että he toivoivat kirkkotekstiilien aiheiden liittyvän Kristukseen, Jumalaan ja Pyhään Henkeen. Tämä siksi, että kirkkosalissa oli aiemmin lasimaalausten sarja, joka käsitteli sakramentteja ja näin haluttiin luoda eräänlainen sisällöllinen kaari, joka jatkuu alttarille.
Raamatun kertomuksissa on kauniita, voimakkaita mielikuvia synnyttäviä luonnon ja ympäröivän maailman kuvauksia. Olen koettanut omalta osaltani jatkaa tätä esitystapaa. Siksi valitsin melko työlään toteutustavan silkkipainon yhdistettynä kirjontaan.
Kirkkotekstiilien antependiumeissa ja kirjaliinoissa on kirkkokauden värin sanomaan liittyvä kuva-aihe. Kuva-aiheet ovat niissä selkeästi esittäviä, mahdollisimman ymmärrettäviä ja luonnonmukaisia. Paitsi että kuvat ovat esittäviä, niillä on kaikilla symboliarvo. Kuva-aiheet ovat asettelultaan poikkeavat, tarkoituksella ”heilahtaneet”. Toivon tämän poikkeavuuden pysäyttävän ajattelemaan kuvan symboloimaa aihetta. Nämä kuva-aiheet olen toteuttanut hiilipiirroksina. Lopullinen kuva kankaalla on reaktiovärein silkkipainettu pellavalle.
Kuva-aiheen symbolisuuden korostamiseksi ja kanssakeskustelijaksi, antependiumeihin on kirjottu jokin toinen symboli tai symbolisarja. Nämä kirjotut symbolit ovat samanväriset kuin pohjakangas ja näkyvät vain valon osuessa oikeasta kulmasta kankaaseen. Nämä kirjotut symbolit toistuvat kalkkiliinoissa ja stolissa.
Kirjaliinojen kuva-aiheet ovat suhteessa antependiumeihin. Niissäkin painettujen kuva-aiheiden lisäksi on kirjottu osia, jotka näkyvät vain valon tullessa oikeasta suunnasta. Nämä kirjotut aiheet ovat eräänlainen mahdollisuuden elementti, kuten ruusun varressa oleva uusi silmu, siemenestä lähtevät juuret jne.
Edellä mainittujen elementtien lisäksi antependiumeissa ja kirjaliinoissa on värin aiheeseen sopiva teksti. Idea tekstin käyttämisestä syntyi siksi, että alttarikaide osuu visuaalisesti antependiumin päälle ja jakaa sen kahteen osaan. Ajattelin, että teksti voi osaltaan kuvata värin sanomaa. Onhan kai myös niin, että toiset ihmiset eläytyvät helpommin kuvaan ja toiset sanaan.
Tekstiilien värimaailmassa halusin tuoda esille heräävän päivän, uuden alun väriskaalaa.
Seurakunnan papit esittivät toiveen, että tekstiilit olisivat helppokäyttöisiä ja mukavia pitää päällä. Seurakunnalla olevat albat ovat polyesteriä. Siksi valitsin materiaaliksi 100 % pellavan, joka on kevyt, hengittävä, kosteutta imevä ja jossain määrin itsepuhdistuva. Näin esim. kasukasta saatiin painoltaan noin puolet verrattuna vanhoihin kasukoihin. Pellava rypistyy helposti, joten kasukasta tehtiin malliltaan runsas, jolloin pienet rypyt eivät haittaa.
Alttarille tehtiin erikseen alttariliina ja antependium. Alttariliina on vesipestävä ja helppo huoltaa seurakunnan tiloissa.
Kankaat on värjätty ja niihin on silkkipainettu reaktiovärein kuva-aiheet. Lisäksi on käytetty digitaalista konekirjontaa sekä vapaata konekirjontaa. Kirjontamateriaaleina ovat aito kulta, aito hopea sekä polyesteri.
Tekstiilien rakenteet suunnitteli ja toteutti Eija Väyrynen/Mereija Oy.
