Teos on syntynyt syksyn 2015 pakolaistulvan paineistamana.
Tiedonvälitys täyttyi järkyttävistä uutisista, joissa raportoitiin Syyrian sotaa ja hätää pakenevista sadoista tuhansista ihmisistä. Pakolaistulva vyöryi myös Eurooppaan. Ja Suomeen. Median välittämät kuvat lapsipakolaisista tai rannalle huuhtoutuneista ruumiista, saivat voimaan pahoin. Oli vaikea käsittää, kuinka varautumattomia Suomessa oltiin maahan saapuviin pakolaisiin. Ja kuinka rujosti osa suomalaisia suhtautui hengenhädässä olevia ihmisiä kohtaan. Rasistiset lausunnot ja kommentit muuttuivat arkipäiväisiksi. Some-keskusteluista jotkin tuntuvaivat painajaisilta. En tunnistanut näitä keskusteluita minun Suomekseni.
Kaiken ahdistavan keskellä, halusin tehdä edes jotakin, joka auttaisi pakolaisia. Pohjaten aiempaan Villainen kädenpuristus-teokseeni, päätin tehdä lapsipakolaisille lämmittäviä villalapasia. Valitsin materiaaleiksi suomenlampaan ja kainuun harmaksen villan. Suomenlammas ja kainuun harmas ovat suomalaisten lampaiden alkuperäisrotuja. Värjäsin värivalikoiman, jonka koin ilmetävän huoletonta, rauhallista ja positiivista ilmapiiriä.
Virkkasin 50 paria lapasia, jotka oli mitoitettu vauvoille, leikki- ja teini-ikäisille. Lapasissa on tägit, joissa on erikielisiä tervehdyssanoja. Vasemmassa lapasessa on läntisen pakolaisreitin, ja oikeassa lapasessa itäisen reitin kielten tervehdyksiä. Ajattelin näiden toimivan ehkä apuna uuteen yhteisöön tultaessa.
Suomen SPR :n avustustyöntekijät toimittavat lapaset perille Kreikan pakolaisleirille lokakuussa 2016.
Teos on ollut esillä valokuvin OLO/Maerktbar-näyttelyssä Kouvolan taidemuseo Poikilossa 29.9.2016-8.1.2017 sekä Øregaardin museossa Tanskassa 22.6.-10.9.2017.
