Sain vuonna 2003 tehtäväkseni suunnitella kirkkotekstiilit KilonRistin kappelisaliin. KilonRisti on Leppävaaran seurakunnan Kilon alueen toiminnan keskeinen tila. Kilo on espoolainen kasvukeskus. Alueen asukkaat, ja mahdolliset käyttäjät, ovat monista eri kulttuureista. Toimitilat ovat 6-kerroksisen asuinrakennuksen maantasokerroksessa, niin että ne osittain muodostavat oman siiven.
Rakennuksen ja sen sisustuksen ovat suunnitelleet arkkitehdit Stefan Ahlman ja Marketta Järvi.
KilonRistissä on myös taiteilija Teija-Tuulia Aholan suunnittelema lasimaalaus “Kaksi puuta”.
KilonRistiin suunnittelemani ja toteuttamani kirkkotekstiilit käsittävät valkoisen ja vihreän sarjan antependiumit, kalkkiliinat, kirjaliinat sekä kaksi stolaa. Materiaalina on 100% pellava.
Kirkkotekstiilit ovat kaksipuoleisia, lukuunottamatta kalkkiliinoja. Näin tekstiilien säilyttäminen helpottuu.
Tekstiilien kuvat on maalattu ja painettu pohjakankaalle pigmenttiväreillä. Lisäksi on käytetty helmiäispohjaista kultapigmenttiväriä.
Maa ja taivas-sarjan sisällöllinen idea
Jos itselläni on paljon mietittäviä asioita, menen mieluusti merenrantaan, josta näkee aavalle merelle niin, että taivas ja maa kohtaavat. Tätä ajatusta ja kokemusta olen koettanut siirtää kirkkotekstiileihin. Sarjan ideana on tarjota katsojalle ”maisema”, jossa voi nähdä kauas ja johon voi uppoutua. Maisema ei suoraan viittaa mihinkään tiettyyn Raamatun kohtaan tai kertomukseen vaan antaa toisaalta vihjeitä, toisaalta tilaa katsojalle olla ja rauhoittua jumalanpalvelukseen tai kulloiseenkin tapahtumaan.
Näin ollen tekstiilit eivät kuvamaailmallaan sulje pois myöskään muihin uskontokuntiin kuuluvia ihmisiä, joita Kilon alueella asuu paljon. Tältä osin toivon tekstiilien sisällön palvelevan suvaitsevaisuutta.
Symboleja ei ole kokonaan pois suljettu tekstiilien kuvamaailmasta. Risti-merkki symboloi taivaan ja maan rajaa, jota on kuvattu tekstiileissä. Tekstiileissä voi hahmottaa ristinmerkin, joka syntyy päällepainettujen väripintojen avulla. Risti jatkuu yli kuva-alueen, kuvaten suurempia asioita kuin ihminen voi ymmärtää.
Paramenteissa valkoinen väri on ilon, kiitoksen ja puhtauden symboli. ”Maa ja taivas”-sarjassa olen koettanut kuvata ääretöntä iloa. Valkoisen sarjan sävymaailma on puhdas, valoisa ja kirkas.
Harmaat, kuvan päällä olevat värialueet (antependiumissa), kuvaavat ilon vastakohtaa eli surua ja huolia. Koetan tällä kertoa, että jos elämässä nyt on huolia, niin ilo on myös olemassa vaikka ei nyt juuri siltä tunnu. Tai että jos nyt kokee iloa, niin uskaltaisi ottaa sen vastaan täysin rinnoin.
Paramenteissa vihreä väri on toivon, elämän ja arjen symboli. ”Maa ja taivas”-sarjassa olen koettanut esittää toivon läsnäolevuutta. Toivo on elämää ylläpitävä voima. Ja kuten valkoisessakin sarjassa, vihreän sarjan harmaat väripinnat kuvan päällä kuvaavat toivon vastakohtaa, epätoivoa. Ja ajatuksena on, että jos katsojalla nyt on surua ja epätoivoa elämässä, niin jaksaisi vaan uskoa siihen, että myös toivo on siellä jossain. Sillä se on.
Vihreän sarjan sävymaailmalla olen hakenut kokemusta keväisestä niitystä, kasvusta ja uusiutumisesta.
Lisäksi molemmissa sarjoissa on käytetty kultaa, joka symboloi kaikkivaltiutta.
